keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Raskausviikko 38

Tänään oli neuvola, jossa todettiin kaiken olevan hyvin niin minulla kuin vauvallakin. Ainut asia mikä herätti oman huoleni, oli neuvolatädin tokaisu "ei sieltä kyllä siro kolmikiloinen vauva ole tulossa". SF-mitta on jokaisella käynnillä kasvanut yläkäyrällä ja alussa jopa sen yläpuolella. Tämän takia sainkin jo kerran lähetteen sairaalaan ultraan tarkitusttumaan vauvan koon, jossa lääkäri totesi vauvan kasvavan tasan keskikäyrällä. Toisen kerran kävin pari viikkoa sitten synnytystapa-arviossa, joka kuuluu osana pelkopolikäyntejä. Tälläkin kertaa lääkäri tokaisi vauvan kasvavan tasan keskikäyrällä.

Silti minut valtasi suuri epäilys asiasta - mitä jos vauva on todella iso? Kuten neuvolatäti tänään minulle tokaisi.. Tänään pohdinkin jo sitä että pyytäisinkö synnytyksen käynnistystä viimeistään laskettuna aikana, ettei vauva pääse ainakaan tästä enempää kasvamaan. Päätimme miehen kanssa kuitenkin että käyn ensi viikolla vielä yksityisellä omakustanteisesti ultrattavana ja jos tässäkin ultrassa vauva todetaan keskikäyrällä kasvavaksi, niin unohdan käynnistystoiveet. Jos kuitenkin gynekologilla on syytä epäillä vauvan kokoa, niin on mietittävä toden teolla käynnistystä vaihtoehtona. En nimittäin tahdo synnyttää todella isokokoista vauvaa ja saada tämän takia pahoja repeämiä tai saatikka että kesken ponnistuvaiheen todetaan vauvan olevan liian iso mahtumaan lantiosta, jolloin vaihtoehdoksi jää sektio. Ensi viikolla ehkä sitten viisaampana tämän asian suhteen.

Eilen nousi käsiin ja jalkoihin myös kova turvotus. Sormet ovat niin turvonneet että painavat myös sormien niveliä, joka tekee kipeää. Myös kotimittauksessa verenpaine näytti olevan nousussa sekä aamusta näin ylös noustessa jonkin aikaa tähtiä näkökentässä, joten ehdin jo säikähtää raskausmyrkytyksen mahdollisuutta, mutta ainakin tämän päivän neuvolan pissatestissä proteiinit ja sokerit olivat kunnossa. Tilannetta tulee kuitenkin seurata ja mikäli ilmaantuu pahempia oireita, on otettava yhteys heti sairaalaan.

Tänään sain myös tietää hyviä uutisia äitini syövän osalta. Syövän leviäminen on nyt saatu kemoterapian avulla pysäytettyä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka syöpää ei saada pois, niin kemoterapia antaa lisäaikaa äidilleni elämään. Tässä kohtaa uutinen oli todella huojentava. Vaikka kuolema on mitä todennäköisemmin lähitulevaisuudessa otettava vastaan, niin sen aika ei ole kuitenkaan nyt kun pienen poikamme syntymäänkin on aikaa enää parisen viikkoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti