Nyt kun kotona ollessa on ollut enemmän aikaa keskittyä ja kuunnella itseään ilman töiden aiheuttamaa väsymystä, on ajatuksetkin joidenkin asioiden osalta kirkastuneet itselleni. Paljon on vielä kysymyksiä, joihin en tiedä vastausta itsekään, mutta nyt voin sanoa että moni asia on kirkastunut itselleni.
© GodTV
Asuminen. Elämäni aikana olen asunut todella monessa asunnossa ja käytännössä koko lapsuusaikani meni asuessa kahdessa eri maassa. Aloitin aikanaan myös koulunkäynnin toisessa maassa (tosin suomalaisessa koulussa). Olen kokenut että kaikki tuo aika on tuonut elämääni paljon rahassa mittaamatonta rikkautta ja avarampaa maailmankatsomusta ja olen kiitollinen tuosta ajasta. Suomessa taas olen asunut neljässä eri kaupungissa ja tästäkin olen tänä päivänä kiitollinen. Nyt tiedän millaista on asua eri kaupungeissa ja en kaipaa elämääni enää niin suurta vaihtelua, kuin mikäli olisin asunut koko elämäni yhdessä ainoassa kaupungissa.
Tulevaisuuden haaveenani olisi että meillä olisi vakituinen koti nykyisessä asuinkaupungissamme. En haluaisi mitään kovin massiivisen suurta kotia meille, vaan pidän kotoisampana ja viihdyn paremmin hieman pienemmissä kodeissa. Koen myös että kovin suuri asunto tai talo on myös raskas ylläpitää niin siisteyden kuin pihatöiden yms. osalta. Arvostan enemmän aikaa, joka jää jäljelle kun näitä askareita ei ole loputtomiin.
© Tacoma News Tribune
Sen tiedän että kerrostaloon en halua enää tulevaisuudessa muuttaa. Mutta rivitalo-, paritalo- ja omakotitaloasuminen ovat minulle kaikki hyvin käypiä vaihtoehtoja. Yksi iso haave seuraavalle kodille olisi vesistönäkymä kodin ikkunoista. On niin rauhoittavaa katsella oman kodin ikkunasta kauas järvelle ja ihailla sen tyyneyttä ja kauneutta. Tämä haave voi olla vaikea toteuttaa, mutta pidän siitä vielä toistaiseksi kiinni 💜
Niin sanotussa entisessä elämässäni tein sen virheen, että suostuin toisen osapuolen vuoksi ostamaan talon noin 20 kilometrin päästä nykyisen kotikaupunkimme keskustasta ja tämä oli iso virhe. Asuimme tuossa talossa loppupeleissä vain 10 kuukautta, koska olin niin onneton siellä asuessani. Rahallista menetystä tästä ei meille koskaan onneksi tullut, mutta opin tuosta ajasta sen että sijainti on todella isossa roolissa siinä, missä haluan asua. Noin kauas en enää halua tulevaisuudessa muuttaa, vaan pidän noin 10 kilometrin matkaa kaupungin keskustasta aika maksimina.
Haaveenani olisi asua tuossa yllä kuvailemassani haaveiden kodissa noin 9-10 kk vuodesta ja loput vuodesta ulkomailla. Voisin sanoa vihaavani yli kaiken Suomen talvea ja osittain myös syksyä. Pimeyttä, kylmyyttä, märkyyttä. Joka syksy kun tiedän taas pitkän talven olevan edessä, olen todella masentunut ja surullinen, niin paljon tuo vuodenaika minuun itseeni vaikuttaa. Tällä hetkellä tämä ei meille ole mahdollista miehen työn vuoksi, mutta yritän miettiä että joskos vielä jonain kauniina päivänä tämä olisi mahdollista 😊
Työ. Tämä onkin ollut harmaita hiuksia aiheuttava asia. Koen olevani tällä hetkellä täysin oikealla alalla - liiketalouden parissa, mutta nykyinen työni ei anna minulle juuri mitään. Olisi hullua lähteä nykyisestä työstä pois, koska olen hyvässä ja hyvin "varmassa" valtion virassa ja meillä on hyvät edut ja pitkät lomat, mutta siihen se jääkin. En koe saavani kovinkaan suurta iloa nykyisestä työstäni ja olenkin miettinyt viime aikoina paljon, millainen olisi se minun unelmien työni.
Sen tosiaan tiedän, että unelmieni työ on liiketalouden parissa ja mielellään haluaisin päästä käyttämään työssäni toista äidinkieltäni, mutta työn sisältö on itselleni vielä täysin auki. Paljon olen pohtinut myös yrittäjyyttä ja mielessäni olisi myös hyvä liikeidea toteutettavaksi, mutta toisaalta koen että yrittäjyys taas vaatisi todella paljon aikaa ja ei menisi yhteen sen arvon kanssa, jossa arvostan vapaa-aikaani enemmän kuin töissä vietettyä aikaa.
Myös siitä olen täysin varma että työni en halua liittyvän millään lailla taloushallintoon, koska en koe sitä omaksi alaksi millään tasolla. Pidän paljon asiakaspalvelusta ja minusta olisi mukava olla myymälän myymäläpäällikkö, mutta koska palkkataso on mielestäni näissä tehtävissä huono, niin tämän vuoksi en välttämättä tahdo hakea tämän tason tehtäviin.
© Business chicks
Onneksi minulla on vielä tässä opintovapaani ja opintojeni aikana pari vuotta aikaa pohtia ja käännellä asioita päässäni useammankin kerran. Ehkä sieltä vielä itselleni valkenee enemmän se, minkälainen työ olisi se oma unelmien työ.
Perhe. Vielä kuusi vuotta sitten en ollut aivan varma, haluaisinko koskaan elämäni aikana lapsia. Olin kasvanut lähinnä äitini kanssa kahden ja en osannut kuvitella itseäni ison perheen äidiksi. Muutama vuosi sitten tuli tunne siitä, että tahdomme oman lapsen ja niin alkoi meidän haaveet pienestä kääröstä. Pieni käärö saapuikin onneksi maailmaan ja olemme hänestä maailman onnellisimpia.
Monet ovat kysyneet meiltä että meinasimmeko tehdä toisen lapsen, mutta minulla ei ole tähän vielä oikeaa vastausta kenellekkään. Tällä hetkellä tuntuu että meidän perheemme on täydellinen juuri tälläisenä kuin se nyt on. En ole koskaan haaveillut suurperheestä, saatikka lapsista pienellä ikäerolla. Päinvastoin - mikäli meille joskus toinen lapsi tulisi - haluaisin että lapsilla on ikäeroa jonkin verran. En usko siihen että lapset pienellä ikäerolla viihdyttävät toisiaan tai mikäli niin tekisivät, niin se kestää vain hyvin pienen hetken. Uskon enemmänkin siihen että lapset pienellä ikäerolla uuvuttavat vanhemmat 🙊 Tai luulen että meidän perheessä uuvuttaisivat - tilanne voi olla täysin erilainen perheellä, jolla on hyvä tukiverkosto takanaan 💗
Talous. Haaveilen taloudellisesta riippumattomuudesta tulevaisuudessa. Tästä haaveilee varmasti myös moni muukin ihminen - joten helppo tehtävä ei tosiaan ole kyseessä. Unelmani olisi että varallisuutta ja sitä kautta pääomatuloja olisi sen verran, että joku päivä voisi jättäytyä kokonaan pois palkkatyöstä ja elää pääomatulojen turvin. Tarkoituksenani onkin löytää tässä vuoden-parin sisällä sopiva ensimmäinen sijoitusasunto ja lähteä tavoittelemaan kohti tätä unelmaa.
