Viimeisimmäm kirjoituksen jälkeen on tapahtunut paljon. Luovutimme vanhan asuntomme uudelle omistajalle, muutimme väliaikaiseen vuokra-asuntoon, lopetimme koiramme sekä sain tiedon siitä että syksyllä pääsen aloittamaan monimuoto-opinnot ammattikorkeakoulussa. Olen ollut myös lomalla pari viikoa tähän mennessä, joten olemme tässä välissä ehtineet tehdäkin jo kaikenlaista pientä.
Luovutimme reilu pari viikkoa takaperin entisen asuntomme uusille omistajille ja muutimme lähelle uutta kotiamme väliaikaiseen vuokra-asuntoon, kunnes uuden asuntomme myyjät ovat saaneet oman muuttonsa tehtyä ja pääsemme muuttamaan uuteen kotiimme. Olo väliaikaisessa vuokra-asunnossa on aika askeettinen. Meillä on mukana täällä vain kaikki päivittäin tarvisemat tavaramme ja loput tavaroistamme ovat entisen talomme autotallissa, jonka saimme pitää 31.7. asti. Sieltä meidän on helppo sitten muuttaa tavaramme uuteen kotiimme. Näillä näkymin muuttomme tapahtuu 1.8. lukien, mutta myyjät kyllä lupailivat että saisivat asunnon ennen tätä jo meille tyhjäksi ja pääsisimme aiemmin uuteen kotiimme.
Kaksi viikkoa takaperin jouduimme myös lopettamaan koiramme. Sekarotuinen, 11-vuotias tyttökoiramme alkoi olemaan jo sen verran huonossa kunnossa, että mieheni teki sen päätöksen että on paras antaa toisen jatkaa matkaa paremmille maille. Olin aina kuvitellut ettei kyseinen tilanne tulisi olemaan minulle niin raskas kuin miehelleni, koska koira tuli perheeseemme mieheni "kaupanpäällisenä" kolme vuotta sitten, mutta meistä minä olin se, joka itki asiaa monta päivää enkä pystynyt menemään eläinlääkärille lopetustilanteeseen. Ihmiset käsittelevät surua niin eri tavalla, joten vaikka paikka oli myös miehelleni rankka, pystyi hän pitämään itsensä kuitenkin hyvin kasassa. Kotona on ollut kovin hljaista nyt - vain kissa jolkottelee täällä hiipien.
Hain kevään yhteishaussa myös ammattikorkeakouluun ja sain vihdoin tiedon siitä että minut on hyväksytty opiskelemaan työn ohella ammattikorkeakoulututkintoon. Ensimmäisen kerran hain opiskelemaan nuorisopuolelle heti toisen asteen opintojen jälkeen, jolloin olisin päässyt opiskelemaan 100 kilometrin päähän toiseen kaupunkiin, mutta tuolloin en halunnut muuttaa, joten aloitin työelämässä. Toisen kerran hain ammattikorkeakouluun syksyllä 2013 monimuoto-opintoihin sekä kolmannen kerran syksyllä 2016 ja nyt neljännen kerran, jolloin irtosi ensimmäisen hakutoiveeni koulupaikka. Sitkeys palkittiin, olen todella onnellinen päästessäni opiskelemaan.
